Koripallo on liettualaisille toinen uskonto ja pyhä
palvonnan kohde. Jos Suomessa paremman puutteessa keskustelu kääntyy säähän,
täällä puhutaan koripallosta. Parhaimmat pelaajat ovat kovan luokan julkkiksia,
joiden elämää seurataan myös koripallon ulkopuolella. Koripallo paitsi yhdistää
myös jakaa kansaa, ja pelien jälkeiset rajut yhteenotot eivät ole Liettuassa harvinaisia.
Parisen viikkoa sitten uppouduimme syvälle Liettualaiseen
kulttuuriin ja asettelimme takapuolemme Zalgiris Areenan yläkatsomon takarivin
penkeille. Kyseessä ei ollut mikä tahansa katukorishölläily vaan vastakkain 12
000 katsojan eteen asettuivat kaksi Liettuan ylivoimaisesti kovinta joukkuetta
–Vilnan Lietuvos Rytas ja kotijoukkue Kaunas Zalgiris. Odotettavissa oli siis varsinainen
hegemonia-ottelu naurettavaan reiluun viiden euron hintaan.
Jännitystä ilmassa ennen matsin alkua |
Vihreä Zalgiris ja valkoinen Lietuvos Rytas |
Kiitos liettualaisen mäyräkoiran katsomoon voi päästä kuivana. |
Koripallomatsi on perhetapahtuma. Lapset pahoinpitelivät paikallisen Valion maskottia. |
Tunnelma ja huutomyrsky jatkui mylvivänä koko pelin ajan.
Valitettavasti jouduimme karkaamaan pelistä viisi minuuttia ennen viimeisen ja
ratkaisevan neljänneksen loppua, sillä viimeinen juna Kaunasista Vilnaan
vislasi liikkeelle 21.15. Kavutessamme ulos stadionilta peli oli äärimmäisen
jännittävä: Lietuvos Rytas oli noussut ensimmäisen kehnon neljänneksen
altavastaavan asemasta tasapisteisiin, ja Zalgiris faneineen teki kaikkensa
pysäyttääkseen vastustajan nousukiidon. Vilnaan palatessamme kuulimme, että
Lietuvos Rytas (=Liettuan aamu) oli lopulta voittanut ennakkosuosikki Zalgiriksen
muutamalla pisteellä. Liettualaiset ystävämme kehottivatkin meitä käymään
useimmin Rytasin peleissä, sillä ilmeisesti toimme hyvää onnea ja pelisilmää
pääkaupungin joukkueelle -vaikka mielissämme
kannustimme salaa Zalgirista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa ajatuksesi